Jokaiselle vesirokon sairastaneelle voi jossain elämän vaihetta puhjeta myös vyöruusu. Riski sairastua vyöruusuun kasvaa iän myötä ja jopa joka kolmas ihminen voi sairastua elinaikanaan.
MIKÄ ON VYÖRUUSU?
Vyöruusu, eli herpes zoster on kivuliaana, rakkulamaisena ihottumana esiintyvä, viruksen aiheuttama infektiotauti, jonka aiheuttaa elimistöön joskus jääneen vesirokkoviruksen (varicella zoster) aktivoituminen. Yli 95 prosenttia suomalaisista aikuisista on joskus sairastanut nuorena vesirokon ja näin ollen lähes koko Suomen aikuisväestöllä on riski sairastua vyöruusuun.
Vyöruusun ensioireena on yleensä kipu. Kipu on hermokipua, joka voi tuntua monella eri tavalla. Se voi esimerkiksi olla jatkuvaa särkevä tai polttava kipu, sähköiskumaista kipua, kutinaa tai ihon kosketusarkuutta. Kipu voi myös olla ajoittain voimakasta. Muita oireita voivat olla kuume, vilunväristykset, päänsärky sekä yleinen sairaudentunne.
Muutaman päivän kuluessa kipuoireiden alkamisesta ilmaantuu yleensä rakkulainen ihottuma, tyypillisesti toispuoleisesti vartalon tai kasvojen alueelle. Uusia rakkuloita muodostuu noin viikon ajan ja itse ihottuma iholla paranee noin muutamassa viikossa. Kipuoireilu sekä ihon kosketusarkuus jatkuu yleensä vielä useamman viikon ajan ja pahimmillaan hermokipu voi osalla jopa kroonistua.
Vyöruusun sairastaa yleensä vain kerran, mutta uusiutumisriski on mahdollinen.
VYÖRUUSUN JÄLKITAUDIT
Sairastuessa vyöruusuun voi myös joutua kärsimään infektion jälkitaudeista, jotka voivat aiheuttaa pitkäaikaisia terveysongelmia. Yleisin komplikaatio on hermosäryn pitkittyminen. Polttava, pistelevä sekä sähköiskumainen hermokipu jatkuu alueella, jossa rakkuloita on esiintynyt. Mikäli kipu on jatkunut jo yli kolme kuukautta puhutaan vyöruusun jälkeisestä hermosärystä eli postherpeettisestä neuralgiasta. Oire voi kestää kuukausia tai jopa vuosia. Lisäksi se voi olla lääketieteellisesti hyvin haasteellista hoitaa.
Noin 10-25 prosentille sairastuneille vyöruusu tulee kasvojen alueelle, jolloin infektio on silmän lähellä olevassa hermossa. Näissä tapauksissa ihottuma leviää silmän ympärille sekä pahimmassa tapauksessa silmään, mikä voi vaurioittaa silmän rakenteita ja johtaa pitkäaikaiseen silmän kipuun ja jopa näön menetykseen.
VYÖRUUSUN EHKÄISY
Vyöruusua voi ehkäistä vain rokottautumalla. Suomesta löytyy kaksi myyntiluvallista rokotetta. Nämä eivät kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan, jolloin rokote on omakustanteinen. Suosittelemme kuitenkin kaikille yli 50-vuotiaille kaksiannoksista rekombinaattirokotetta, joka antaa hyvän ja pitkäaikaisen suojan vyöruusua sekä pitkittynyttä hermosärkyä vastaan. Toinen myyntiluvallinen, vanhempi rokote sisältää eläviä, heikennettyjä viruksia. Tämä rokote on suojateholtaan heikompi, kuin rekombinaattirokote. Rokotteen suojateho laskee jo neljän vuoden jälkeen ja siksi emme suosittele sitä rokotetta.
Mikäli vyöruusun on jo kertaalleen sairastettu voi rokottautumalla ehkäistä taudin uusiutumista. Yleensä rokotteen voi silloin ottaa noin 2 kuukautta sairastetun infektion jälkeen.
Apteekki 360:n Labra tarjoaa mahdollisuuden asiakkaille saada rekombinaattirokote ilman lääkärin reseptiä Matkailijan rokote - palvelun kautta. Rokotussarjaan kuuluu kaksi annosta, joiden välillä tulisi olla 2-6 kuukautta.
Varaa tästä aika rokotukselle tai keskustele lisää rokotustarpeestasi terveydenhoitajamme kanssa. linkki ajanvaraukseen: https://apteekki360.fi/collections/palvelut/products/matkailijan-rokotteet-kaksi-rokotetta
Lähteet:
Lähteet: Rokote.fi, GSK 2023
https://rokote.fi/tietoa-rokotteista/vyoruusu/?gclid=Cj0KCQjw7JOpBhCfARIsAL3bobeSON4NBua988qru_yMM6sOiVYCKqpbN0tkTYaZMwQvAkQn7aVspnsaAriOEALw_wcB (lainattu 28.11.2023)