Eri haavat syntyvät yleensä ulkoisen tekijän, esimerkiksi ulkoisen vamman tai sairauden seurauksena. Haavat voidaan jaotella kahteen eri ryhmään, akuutit haavat sekä krooniset haavat. Akuutti haava syntyy jonkin ulkoisen voiman vaikutuksesta ja krooniseksi haavaksi määritellään haavat, jotka ovat olleet avoimena vähintään kuukauden tai pidempään.

Haavoja hoidetaan aina puhtain käsin puhtailla haavanhoitotuotteilla.

Pienet tapaturmahaavat puhdistetaan juotavaksi kelpaavalla, kädenlämpöisellä vedellä. Järvi- tai merivesi ei ole sopivaa. Vesi huuhtelee haavasta ja sitä ympäröivästä ihosta näkyvän lian sekä bakteerit pois. Likaisempaa haavaa huuhdellaan aina pidempään (n. 3-5 minuuttia), puhtaammalle haavalle riittää kevyempi huuhtelu. Haavan puhdistukseen soveltuu myös hyvin apteekista ostettavaa haavanhoitosuihketta, joka samalla puhdistaa haavan sekä desinfioi sen.

Asfaltti-ihottumassa ihon pintakerros vaurioituu. Asfaltti-ihottuman puhdistuksessa on tärkeätä saada kaikki hiekka sekä maa-aines pois haavasta. Ihottuma-alue huuhdellaan kädenlämpöisellä vedellä niin kauan, kunnes kaikki näkyvä lika on poissa. Mikäli haavassa näkyy esimerkiksi tikkuja voi niiden poistoon käyttää avuksi pinsettejä. Haava olisi hyvä suojata jollain tarttumattomalla sidoksella, esim. silikoniverkko ja tämän päälle vielä imevä haavaside, riippuen siitä kuinka paljon haava-alue erittää tai vuotaa. Ensimmäisten päivien ajan haava on hyvä suihkuttaa päivittäin.

Viiltohaava yleensä syntyy terävästä esineestä. Haava voi olla pinnallinen tai syvä. Mikäli haava on kookas, paljon vuotava, syvälle ulottuva tai sijaitsee herkällä alueella tulisi lääkäriin olla yhteydessä viipymättä. Haavat tulisi hoitaa viimeistään kuuden tunnin sisällä tapaturmasta. Sulkemisen viivästyminen voi lisätä haavan tulehtumisen riskiä. Kotona viiltohaavaa hoidetaan huuhtelemalla kevyesti juoksevan veden alla. Jos mahdollista niin haavan reunat voi puristaa yhteen ja sulkea haavateipillä tai perhoslaastarilla ja se tulisi peittää vielä jollain sidetaitoksella tai laastarilla. Sidokset tulisi vaihtaa noin kahden päivän välein tai aina jos kastuvat.

Palovamma on lämmön tai syövyttävän aineen aiheuttama kudosvaurio. Pienet palovammat voidaan yleensä hoitaa kotona. Palovammat jaotellaan vaurion asteen mukaisesti ja niiden laajuus arvioidaan siitä, kuinka monta prosenttia koko ihon pinta-alasta on vaurioitunut. Tavallisia aiheuttajia ovat kuuma esine, neste tai höyry, sähkö, syövyttävät aineet tai kesällä auringon UV-säteily.

Palovamman ensihoidossa on tärkeintä aina vammakohdan viilentäminen. Tämä hidastaa vamman laajenemista syvemmälle kudoksiin sekä lieventää vamma-alueen kipua. Viilennys tapahtuu juoksevan veden alla n. 10-20 minuutin ajan. Jäävettä ei kannata käyttää, sillä se voi taas aiheuttaa paleltumavamman, joten kädenlämpöinen vesi on sopiva. Iholle mahdollisesti syntyneitä rakkuloita ei saa puhkoa infektioriskin takia. Ensihoidon jälkeen tulee vamma-alue suojata lialta ja bakteereilta. Jos palovamma erittää paljon tai siinä on rakkuloita, voi sen peittää palovamman hoitoon tarkoitetulla sidoksella. Palovamman erittäessä paljon on sidokset hyvä vaihtaa melkein päivittäin. Ehyelle iholle, jossa ei ole rakkuloita voi levittää B-vitamiinivoidetta tai muuta vastaavaa haavanhoitovoidetta.

Haavan tulehtumisen estäminen

Haavan huolellinen puhdistus, hyvä käsihygienia ja puhtaat haavanhoitotuotteet ovat tärkeitä muistaa haavan tulehtumisen ennaltaehkäisyssä. Mikä tahansa haava voi kuitenkin tulehtua, jolloin se yleensä vaatii lääkärin hoitoa. Haavatulehduksen tyypillisiä oireita ovat haavan ympäristön punoitus, turvotus, kuumotus, lisääntyvä kipu ja märkäinen haavaerite. Haavan tulehtumisen aiheuttajana on yleensä ihon omat bakteerit tai tapaturmassa kudokseen jääneet bakteerit.